torstai 27. huhtikuuta 2017

Harrastuskuskin hommia

Ei, en ole alkanut harrastaa rallia, kyse on lasten kuljettajana toimimisesta :)

Aika monessa perheessä illat kuluvat lasten harrastusten parissa. Monessakohan perheessä tänäkin iltana äiti tai isä pakkaa lapsen tai lapset autoon ja lähtee kuljettamaan heitä harrastuspaikalle. Meilläkin on ollut välillä aikoja, jolloin harrastuksia on riittänyt melkein joka illalle. Harrastaminen on mukavaa, kunhan se ei vie liikaa aikaa muulta puuhalta.

Tällä hetkellä meidän harrastusrytmi menee niin, että maanantaina ei harrasteta, mutta tiistaina on teinin liikuntaharrastus, jonne hänet pitää viedä autolla. Matkaa harrastuspaikalle on yli kymmenen kilometriä eikä meiltä pääse sinne julkisilla. Ja kuinka ollakaan, ekaluokkalaiselle löytyi samalle illalle kiva kerho, jonne hänkin tarvitsee kyydin. Ja luonnollisesti nämä harrastukset ovat samaan aikaan, jolloin mies on vielä töissä. Onneksi myös ekaluokkalaisen ystävä on samassa kerhossa, joten lapseni pääsee kerhoon hänen äitinsä kyydillä. Olen hänen avustaan hyvin kiitollinen.

Keskiviikkona on puolestaan ekaluokkalaisen tanssitunnin vuoro. Tämäkin tunti on reilun kymmenen kilometrin päässä, joten minä kuljetan hänet sinne ja takaisin.

Torstaina ja perjantaina ei ole harrastuksia, mutta silti kyytiä saatetaan tarvita jonkun pidemmällä asuvan kaverin luo tai isompi haluaa käydä kaverinsa kanssa keskustassa, josta käyn hakemassa heidät kotiin. 

Lauantaina on vapaapäivä harrastuksista, mutta sunnuntaiaamuna minä ja mieheni kuljetamme vuoroviikoin ekaluokkalaista uintiopetukseen. Jos vuoro ei napsahda omalle kohdalle, minä nautin sunnuntaiaamusta nukkumalla pitkään ja mieheni puolestaan nauttii Hesarin lukemisesta ja aamukahvista.

kuva Pixabay

Mitä sitten tehdä sillä aikaa kun lapsi harrastaa? Harrastukset kestävät yleensä tunnin kerrallaan, joten siinä ehtii käydä pienellä kävelylenkillä, kierrellä kirpputorilla tai tehdä perheen ruokaostokset. Usein käyn esim.pikaisesti kirjastossa palauttamassa kirjat ja lainaamassa pari uutta ja sen jälkeen pujottelen ostoskärryineni ruokakaupan hyllyjen välissä. Sunnuntaiaamuisin teen joko käsitöitä uimalan aulassa tai luen kirjaa. Silloinkin voisi käydä kävelylenkillä, mutta useimmiten se jää haaveeksi. On mukavampaa lukea kirjaa uimalan pehmeällä penkillä. Toisinaan siinä olisi myös kiva ottaa torkut, mutta en ole vielä kehdannut...

Jossain vaiheessa tähän tuli vielä yhdistettyä omia harrastuksia, kuten maanantai-illat kansalaisopiston ompelukerhossa ja kuntosalikäyntejä, mutta nyt ollaan menty riisutulla ohjelmalla. Myös mieheni lenkkeilee silloin kun ehtii.

Tulevassa muutossamme meitä ilahduttaa ajatus siitä, että asumme lähempänä harrastusmahdollisuuksia, jolloin lasten on todennäköisesti mahdollista löytää uusia harrastuksia kävely- tai pyöräilymatkan päästä kotoa. Se tulee helpottamaan myös meidän aikuisten elämää. Ehdimme ehkä myös harrastaa jotain itsekin.

Kaipaan Suomeenkin sitä, että harrastuksia järjestettäisiin enemmän kouluilla iltapäivisin heti koulutuntien jälkeen. Lasten olisi helppo siirtyä harrastuksiin suoraan koulupäivän jälkeen, jolloin illalla olisi enemmän aikaa perheen tai ystävien kanssa oleiluun. Silloin eivät pienten koululaisten iltapäivätkään tuntuisi niin pitkiltä.

Harrastaminen on mielestäni hyvä asia silloin kun lapsi itse viihtyy harrastustensa parissa eikä niitä ole liikaa. On hyvä että lapsille jää myös vapaita iltoja, jolloin voi tehdä muutakin kuin harrastaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahtuisin kovasti, jos jättäisit pienen viestin merkiksi vierailustasi.